Siksi koska sadut, joita pysähdytään lukemaan yhdessä lapsen kanssa ilman digitaalisia laitteita, jotka imevät huomion, tuovat paljon kaivattua läsnäoloa ja kohtaamista kaiken digitaalisen keskelle. 

Samalla lapsi käyttää myös aktiivisesti omaa mielikuvitustaan tarinan kanssa eläytyessään. Kirjojen lukeminen myös laajentaa lapsen sanavarastoa.

Tiedät itsekin mikä ero on sillä, että luet lapsen tai lapsesi kanssa kirjaa yhdessä verrattuna siihen, että katsoisitte ohjelmia suoratoistopalvelusta tai puuhailette kännykän kanssa. 

Digitaalisuus ei ole pahasta tai sitä ei tarvitse poistaa. Kaikelle on vain olemassa olemassa annoskoko. Digitaalisuudelle on hyvä olla vastapainona rauhallista ja läsnäolevaa yhteistä aikaa. 

On helpompaa saada lapsi pois ruudun äärestä jos sille on tarjottavana jotain vastapainoa.

Ne vartit ja kymmenminuuttiset mitä vietät lapsesi kanssa satua lukien, auttavat häntä itsesäätelemään itseään ja rauhoittumaan. Tämä auttaa erityisesti siinä, kun lasta laitetaan nukkumaan. 

Kännykän kanssa puuhastelu voi lykätä unien saamista tuntikausia, kun stimulaatiomäärä on niin korkea, että lapsen vasta kehittymässä olevat aivot ovat ylikierroksilla vielä myöhään yölläkin.

Liiallinen digitaalisuus alkaa jo näkyä lasten sanavarastossa ja vastapainoksi suositellaan juurikin kirjojen lukemista.